Pikaohje lintuatlakseen – Lintuatlas.fi

Neljännessä lintuatlaksessa kartoitetaan vuosina 2022–2025 Suomen pesimälinnuston levinneisyys. Suomi on jaettu 10 × 10 kilometrin atlasruutuihin, joita on yhteensä 3859 kappaletta. Aiemmat lintuatlakset on toteutettu vuosina 1974–1979, 1986–1989 ja 2006–2010. Lintuatlaksesta löytyy tietoa: https://lintuatlas.fi ja https://www.birdlife.fi/suojelu/seuranta/lintuatlas
Lintuatlaksessa pyritään selvittämään jokaisen atlasruudun pesimälinnusto. Pesimälajien listauksen lisäksi selvitetään kunkin lajin pesinnän varmuus kussakin ruudussa. Pesinnän varmuus kuvataan pesimävarmuusindeksillä. Indeksit luokitellaan neljään luokkaan: epätodennäköinen pesintä (indeksi 1), mahdolliset (2–3), todennäköiset (4–6) ja varmat pesinnät (7–8). Kuvaus pesimävarmuusindekseistä löytyy täältä: https://lintuatlas.fi/indeksit
Voit osallistua lintuatlakseen tallettamalla pesimäaikaiset tai pesintään viittaavat havaintosi sekä niille pesimävarmuusindeksit. Havaintoja voi tallettaa esimerkiksi Lajitietokeskuksen Vihko-järjestelmän tai BirdLife Suomen Tiira-järjestelmän kautta. Tarkemmat ohjeet löydät täältä: https://lintuatlas.fi/havaintojen-tallentaminen. Havainnot on mahdollista tallettaa myös mobiilisti.
Lintuatlaksen tulospalvelusta pystyy tarkistamaan, mitä lintulajeja kullakin ruudulla on jo havaittu ja millaisia indeksejä niillä on tällä hetkellä. Siellä voi myös katsella, miltä kunkin lajin levinneisyys näyttää tämän hetken tiedoilla. Samoin voi tarkastella tilannetta lintuyhdistyksittäin. https://tulokset.lintuatlas.fi.
Oman retkeilyalueesi ruudut löytyvät yhdistyssivujen kautta: https://tulokset.lintuatlas.fi/society. Yhdistyksen valinnan jälkeen suurentamalla karttaa ja klikkaamalla oikeaa ruutua saat esille ruudun kartan ja sillä havaittujen lajien listan pesimävarmuusindekseineen. Kartan alla olevista linkeistä löytyy taustaa alueen retkeilyyn. Kannattaa ainakin katsoa puutelista, joka kertoo, mitkä ovat helpoimmat ruudusta vielä puuttuvat lajit tai minkä lajin indeksiä olisi helpointa korottaa.
Kullakin atlasruudulla on omat raja-arvonsa ns. selvitysasteelle. Se kertoo, miten hyvin ruudun pesimälajisto on selvitetty. Selvitysasteluokat ovat: ei havaintoja, satunnaishavaintoja, välttävä, tyydyttävä, hyvä ja erinomainen. Selvitysasteessa huomioidaan atlasruudun pesimävarmuussumma, sijainti (merenrannikko, sisämaa), maapinta-ala (pois lukien valtakunnan rajan ulkopuoliset alueet) ja pohjoisuus. Lajikohtaiset pesimävarmuusindeksit luokitellaan siten, että indeksi 1 = 0 pistettä, indeksit 2–3 = 1 p, indeksit 4–6 = 2 p ja indeksit 7–8 = 3 p. Nämä ruudun lajikohtaiset pesinnän varmuuden pisteet summataan yhteen ruutukohtaiseksi pesimävarmuussummaksi.
Lintuatlaksen tavoitteena on saada kaikki Rovaniemen eteläpuoliset ruudut selvitysasteeltaan vähintään tyydyttäviksi. Toteutumista voi seurata yhdistyssivulta. Pohjoisempana Suomessa tavoitteena on saada kustakin suurruudusta (50 × 50 km) vähintään 75 % varsinaisista atlasruuduista tyydyttäviksi. Toteutumista voi seurata Pohjois-Lapin suurruutujen sivulta.
Atlashavaintoja syntyy niin kotipihalla, mökillä kuin linturetkellä. Parhaiten atlashavaintoja kuitenkin kertyy sitä varten tarkoitetuilla retkillä. Ohjeita atlasretkeilyyn löytyy täältä https://lintuatlas.fi/retkikokemuksia. Lajikohtaisia ohjeita korkeiden pesimävarmuusindeksien löytymiselle annetaan täällä https://lintuatlas.fi/lajikohtaiset-ohjeet.
Älä arkaile osallistumista atlakseen. Lisätietoja voit kysellä paikallisyhdistysten atlasvastaavilta https://www.birdlife.fi/suojelu/seuranta/lintuatlas/yhdistysten-atlasvastaavat.