Lintuatlas.fi

Pikaohje lintuatlakseen

  1. Neljännessä lintuatlaksessa kartoitetaan vuosina 2022–2025 Suomen pesimälinnuston levinneisyys. Suomi on jaettu 10 x 10 kilometrin atlasruutuihin, joita on yhteensä 3859 kappaletta. Aiemmat lintuatlakset on toteutettu vuosina 1974–1979, 1986–1989 ja 2006–2010. Lintuatlaksesta löytyy tietoja: https://lintuatlas.fi ja https://www.birdlife.fi/suojelu/seuranta/lintuatlas
  2. Lintuatlaksessa pyritään selvittämään jokaisen atlasruudun pesimälinnusto. Pesimälajien listauksen lisäksi selvitetään kunkin lajin pesinnän varmuus kussakin ruudussa. Pesinnän varmuus kuvataan pesimävarmuusindeksillä, jotka luokitellaan neljään luokkaan: epätodennäköinen pesintä (indeksi 1), mahdolliset (2-3), todennäköiset (4-6) ja varmat pesinnät (7-8). Kuvaus indekseistä löytyy täältä: https://lintuatlas.fi/indeksit
  3. Voit osallistua lintuatlakseen tallettamalla pesimäaikaiset tai pesintään viittaavat havaintosi sekä niille pesimävarmuusindeksit monella tavalla. Havaintoja voi tallettaa Lajitietokeskuksen Vihko-järjestelmän tai BirdLife Suomen Tiira-järjestelmän kautta. Tarkemmat ohjeet löydät täältä: https://lintuatlas.fi/havaintojen-tallentaminen Havainnot on mahdollista tallettaa myös mobiilisti.
  4. Lintuatlaksen tulossivuilta pystyy tarkistamaan mitä lintulajeja kullakin ruudulla on jo havaittu ja millaisia indeksejä niillä on tällä hetkellä. Siellä voi myös katsella miltä kunkin lajin levinneisyys näyttää tämän hetken tiedoilla. Samoin voi tarkastella tilannetta lintuyhdistyksittäin. https://tulokset.lintuatlas.fi/grid
  5. Oman retkeilyalueesi ruudut löytyvät yhdistyssivujen kautta. https://tulokset.lintuatlas.fi/society Yhdistyksen valinnan jälkeen suurentamalla karttaa ja klikkaamalla oikeaa ruutua saat esille ruudun kartan ja sillä havaittujen lajien listan indekseineen. Kartan alla olevista linkeistä löytyy taustaa alueen retkeilyyn. Kannattaa ainakin katsoa puutelista, joka kertoo mitkä ovat helpoimmat ruudusta vielä puuttuvat lajit tai minkä lajin indeksiä olisi helpointa korottaa.
  6. Kullakin atlasruudulla on omat raja-arvot ns. selvittelyasteelle. Luokat ovat: ei havaintoja, satunnaishavaintoja, välttävä, tyydyttävä, hyvä ja erinomainen. Selvitysasteessa huomioidaan atlasruudun pesimävarmuussumma, sijainti (merenrannikko, sisämaa), maapinta-ala (pois lukien valtakunnan rajan ulkopuoliset alueet) ja pohjoisuus. Lajikohtaiset pesimävarmuusindeksit luokitellaan siten, että indeksi 1 = 0, indeksit 2–3 = 1, indeksit 4–6 = 2 ja indeksit 7–8 = 3. Nämä ruudun lajikohtaiset pesinnän varmuuden arvot summataan yhteen ruutukohtaiseksi pesimävarmuussummaksi.
  7. Lintuatlaksen tavoitteena on saada kaikki Rovaniemen eteläpuoliset ruudut selvitysasteeltaan vähintään tyydyttäväksi. Pohjoisemmassa Suomessa tavoitteena on saada kustakin suurruudusta (50 x 50 km) vähintään 75 % varsinaisista atlasruuduista tyydyttäväksi.
  8. Atlashavaintoja syntyy niin kotipihalla, mökillä kuin linturetkellä. Parhaiten atlashavaintoja kuitenkin kertyy sitä varten tarkoitetuilla retkillä. Ohjeita atlasretkeilyyn löytyy täältä https://lintuatlas.fi/retkikokemuksia Lajikohtaisia ohjeita korkeiden pesimävarmuusindeksien löytymiselle opastetaan täällä https://lintuatlas.fi/lajikohtaiset-ohjeet
  9. Älä arkaile osallistumista atlakseen. Lisätietoja voit kysellä paikallisyhdistysten atlasvastaavilta https://www.birdlife.fi/suojelu/seuranta/lintuatlas/yhdistysten-atlasvastaavat
Siirry sivun alkuun