Pesimävarmuusindeksit

Lintuatlakseen tulee havainto, johon on kirjattu pesimävarmuusindeksi. Seuranta- ja rengastustietoihin pesimävarmuusindeksin tulkinta tehdään automaattisesti. Pesimävarmuusindeksillä kuvataan lajin pesinnän varmuutta atlasruudussa. Indeksitulkinnassa auttaa kysymys:

”Mitä tämä havaintoni kertoo lajin pesinnästä tässä atlasruudussa?”

Pesimävarmuusindeksejä löytyy kaikille lintuhavainnoille epätodennäköisestä pesinnästä varmaan pesintään. Lintujen puuhia tarkkailemalla pesimävarmuusindeksin antaminen on yleensä helppoa. Aiempien lintuatlasten perusteella indeksitulkinnasta toivottiin lisäohjeita – kiitos lintuharrastajille palautteesta! Alla ovat pesimävarmuusindeksit listana sekä laajana ohjeena, joka sisältää linjauksia ja tulkintoja. Tallenna indeksilista tai tulosta se mukaan retkelle.

Kannattaa lukea laaja ohje pesimävarmuusindekseistä atlashavainnoinnin aluksi.


Pesimävarmuusindeksit

A. Epätodennäköinen pesintä (indeksi 1)

1. Havaittu pesimäaikaan lajin yksilö, mutta havainto ei viittaa pesintään kyseisessä atlasruudussa. Indeksiin 1 luetaan ruudulla muuttomatkalla oleviksi tulkitut linnut (ylimuuttavat, muutolla lepäilevät), naapuriruudulle matkalla oleviksi tulkitut linnut (esim. ruoanhakumatkat), selvästi pesimättömät kiertelijät tai nuoret linnut sekä harvinaisuudet, joille atlasruutu ei ole levinneisyysaluetta. Indeksin 1 saavat myös lajit, joiden pesimäaika ei ole alkanut vielä tai on jo ohi (etenkin lajilistaa tehdessä).

B. Mahdollinen pesintä (indeksit 2–3)

2. Havaittu yksittäinen lintu kerran (esim. laulava tai soidinääntelevä koiras, nähty tai kuultu naaras) pesimäaikaan lajille sopivassa pesimäympäristössä, ja lajin pesintä ruudussa on mahdollista. Paikalla on joko käyty vain kerran tai lintu on tavattu vain kerran useista käynneistä huolimatta.

3. Havaittu pari kerran pesimäaikaan sopivassa pesimäympäristössä, ja lajin pesintä ruudussa on mahdollista.

C. Todennäköinen pesintä (indeksit 4–6, alaindeksit 61–66)

4. Havaittu laulava, soidinmenoja esittävä tai muuten samalla paikalla (eli pysyvällä reviirillä) pesimäaikaan oleskeleva koiras eri päivinä.

5. Havaittu pesimäaikaan samalla paikalla oleskeleva naaras tai pari eri päivinä.

6. Havaittu lintu tai pari pesimäaikaan tavalla, joka viittaa vahvasti pesintään. Lintu / pari:

  • 61: käymässä useasti todennäköisellä pesäpaikalla (esim. laskeutuvan säännöllisesti samaan paikkaan ruoikkoon tai saareen).
  • 62: rakentamassa pesää (kaivamassa tai hakkaamassa pesäkoloa, kuljettamassa pesänrakennusmateriaalia, tms.).
  • 63: varoittelemassa, koska pesä tai poikue on ilmeisesti lähistöllä.
  • 64: näyttelemässä siipirikkoa tai muulla tavoin houkuttelemassa havainnoijaa pois ilmeisen pesän tai poikueen luota.
  • 65: hyökkäilemässä tai muulla tavoin käyttäytymässä uhkaavasti havainnoijaa kohtaan (esim. pöllöt ja tiirat), koska pesä tai poikue on ilmeisesti lähistöllä.
  • 66: Nähty pesä, jossa on samanvuotista rakennusmateriaalia (esim. petolintujen koristellut pesät) tai ravintojätettä; ei kuitenkaan varmaa todistetta munista tai poikasista.

D. Varma pesintä (indeksit 7–8, alaindeksit 71–75 ja 81–82)

7. Havaittu epäsuora todiste varmasta pesinnästä:

  • 71: nähty pesä, jossa on pesitty samana vuonna, koska siinä on munia tai niiden kuoria, jätteitä poikasista, sulkatuppien ”hilsettä”, tms.
  • 72: havaittu linnun menevän pesään tai lähtevän pesästä tavalla, joka selvästi viittaa pesimiseen (ei kuitenkaan ole nähty munia, tai nähty tai kuultu poikasia; esim. koloihin tai korkealle pesivät lajit).
  • 73: havaittu juuri lentokykyiset poikaset tai untuvikot, jotka voidaan katsoa syntyneiksi ruudun alueella.
  • 74: havaittu emo kantamassa tai kuljettamassa ruokaa poikasille tai poikasten ulosteita; pesän voidaan katsoa olevan ruudun alueella.
  • 75: nähty pesässä hautova emo.

8. Havaittu suora todiste varmasta pesinnästä:

  • 81: kuultu poikasten ääntelevän pesässä (esim. koloihin tai korkealle pesivät lajit).
  • 82: nähty pesässä munia tai poikasia.


Tulossa on myös lajikohtainen atlasohje.

Siirry sivun alkuun