Atlasretkikokemuksia

Tälle sivulle kootaan atlasretkikokemuksia. Niistä voi olla hyötyä, kun suunnittelee omia atlasretkiään. Kertomukset löytyvät sivulta linkkinä tai pdf-tiedostona. Lisäksi kertomuksista on poimittu sivulle tiivistetyt vinkit atlasretkille.

Kim Kuntze: Paluu pohjoiseen: atlastelua yöttömässä yössä

  • Atlaskausi on Pohjois-Lapissa parhaimmillaan heinäkuun alussa, vaikka laulukausi on ohi. Poikueet ovat äänessä.
  • Aja hitaasti ikkunat auki. Pysähdy, kun kuuluu jotain.
  • Tunturipaljakalla kannattaa tutkia lammet.
  • Lapissa sivuteillä maavara on tarpeen. Telttailla voi lähes missä vain. Hyttystakki on kätevä apu.
  • Yhtenä aamuna ehtii tehdä kunnon atlasretken yhteen ruutuun ja lisäksi korotuksia pariin muuhun.

Risto Willamo, Heidi Björklund, Aapo Salmela ja Eetu Sundvall: Käytännön vinkkejä Lapin atlaskartoituksiin. PDF

  • Ylivoimaisesti tehokkainta atlasaikaa on pienten poikasten aika, joka Lapissa painottuu kesäkuun loppuun ja etenkin heinäkuun alkupuoliskolle.
  • Myös laulu- ja soidinajan retkeily huhtikuun lopulta kesäkuun loppupuolelle on atlakselle tärkeää.
  • Lapin tärkeimmät puutealueet päivitetään Lapin suurruutujen retkeilysivulle. Tarkista kaikkien Lapin suurruutujen atlastilanne täältä.
  • Kunkin atlasruudun sivulta löytyy linkki ruudun puutelajilistaan.
  • Atlasruuduilla on tärkeää havainnoida monipuolisesti (esim. eri biotoopit ja vuorokaudenajat).
  • Käy atlasruudulla samoilla paikoilla vähintään kahtena päivänä. Saat lajien indeksejä nostettua.
  • Tulos paranee useammalla atlasruudulla, jos liikut paljon atlasruutujen rajoilla.
  • Telttailijalle hyvä vinkki on leiriytyä ainakin pariksi päiväksi lähelle neljän atlasruudun risteystä.
  • Muista aina katsoa esim. varoittelevan linnun nokkaa, onko linnulla ruokaa. Poikasille ruokaa kantavista emoista saa varman pesinnän (pesimävarmuusindeksi 74).
  • Paikallisia ihmisiä kannattaa haastatella ja kysyä lupaa myös pihoissa liikkumiseen. Yksittäistenkin asuintalojen ja mökkien pihapiirit ovat Lapissa usein linnustollisesti monipuolisia.

Heidi Björklund: Atlasretki Vantaan Seutulaan 29.6.2023 – välttävästä tyydyttäväksi. PDF

  • Tutustu etukäteen ruudun puutelistaan. Mitä lajeja puuttuu tai pesimävarmuusindeksejä voi korottaa?
  • Montako pistettä puuttuu tyydyttävän pesimävarmuussummasta? Millaisilla havainnoilla pistemäärä saavutetaan?
  • Pidä ruudun lajilista ja puutelista maastossa esillä. Älä käytä aikaa lajeihin, joilta on jo varma pesintä.
  • Huomaa paikat, joissa ”voisi olla jotakin”, kuten ympäristöstä poikkeavat maaston kohdat ja elinympäristöt.
  • Jos lintu varoittelee, pysähdy. Usein muitakin lajeja alkaa varoitella. Pesintä varmistuu, jos varoittelijalla on ruokaa nokassa.
  • Tallenna useita havaintoja sellaisista puuttuneista lajeista, joista saat kirjattua vain matalan pesimävarmuusindeksin (esim. laulava lintu). Joku muu voi myöhemmin samana vuonna havaita lajin ja nostaa indeksiä jollakin näistä paikoista.

Satu Ekmark: Atlasretkivinkkejä

  • Älä opasta saalistajia pesälle. Pohjois-Savossa pyöräillessäni pysähdyin linnunpesien kohdalla tekemään muistiinpanoja. Huomasin, että varis käytti minua linnunpesien osoittimena. Se lensi perässäni ja pysähtyi kun minäkin. Varispari kävi heti pysähdykseni jälkeen ryöstämässä töyhtöhyypän pesäpoikasen. Sen jälkeen en enää pysähtynyt pesien kohdalle vaan myöhemmin. Painoin mieleeni maaston ja tien piirteitä pesän kohdasta.
  • Käytä sanelinta tai Whatsappin ääniviestejä, jos pyöräilyseuralaisesi ei halua pysähtyä muutaman minuutin välein lintumuistiinpanojen tekemisen takia. Tai lähetä itsellesi lyhyt sähköposti muistilapuksi, jos sanelimen käyttö on hankalaa.
  • Muuttolintujen kevät -sovellusta voi käyttää muistiinpanovälineenä. Koordinaatit tallentuvat havaintoihin, ja niitä voi tarkastella jälkikäteen. Haittana on, että salaaminen ei käsittääkseni onnistu, vaan äänitteet näkyvät kartalla kaikille.
  • Pysähdy kirjaamaan havaintovihkoon tavallisia lintuja. Näin tulet seisoneeksi hiljaa paikallasi kauemmin ja saatat tehdä lisähavaintoja.
  • Jos olet veneessä soutaja ja kyytiläiset eivät tunne lintuja, pyydä jotakuta kirjuriksi ja sanele hänelle havainnot.
  • Kokeile taluttaa pyörää metsäpolulla. Pyörä voi herättää lintujen uteliaisuuden erikoisessa ympäristössä.
  • Tee atlashavaintoja junasta. Varaa ikkunapaikka, joka on menosuuntaan nähden ensimmäisessä vaunussa (huomioi junan kulkusuunta), toisessa kerroksessa, kasvot kulkusuuntaan ja ison ikkunan kohdalla. Näet veturin säikäyttämät linnut läheltä. Avaa Maastokartat tai muu karttasovellus ja katso etukäteen, milloin juna ohittaa vesistöjä. Kun teet havainnon, paina mieleesi maaston piirteet (sähkölinjat, isot maatilat, vesistöt, tiet) ja paikanna itsesi mahdollisimman nopeasti karttasovelluksesta. Sovellukset hidastelevat liikkuvassa junassa, joten paikannus onnistuu paremmin, jos sinulla on jo sovellus auki. Ravintolavaunun yläkerrassa on lisämaksullinen näköalavaunu, jossa istutaan kasvot ikkunaan päin. En suosittele sitä, koska menosuuntaan nähden sivuittain istuminen voi aiheuttaa huonoa oloa ja koska veturin jälkeinen vaunu on parempi.

Mikko Savelainen: Atlastelua lähimetsissä. PDF

  • Innostu tavallisten lajien tarkkailusta! Monen yleisen lajin pesimähavainnot puuttuvat vielä.
  • Tarkkaile tuntemiesi lintujen käyttäytymistä. Tavoitteena on tehdä mahdollisimman monen lajin pesintään viittaavia havaintoja, ei laskea kaikkia lintuja.
  • Keskity atlasruutuihin, joissa on vähiten atlashavaintoja.
  • Keskity lajeihin, joista ei ole ruudussa atlashavaintoa tai joista voit korottaa pesimävarmuusindeksiä.

Pikkusieppo istuu kuusen oksalla. Pikkusieppo. Kuva: Mikko Savelainen.

Joel Karvonen: Atlasretkeilyä saaristossa. PDF

  • Saaristossa tarvitaan kiikaria ja kaukoputkea sekä autoa, polkupyörää, venettä, patikointia ja staijausta. Avoimessa ympäristössä näkee myös metsälajeja (kuten saalista kantavia petolintuja) paremmin kuin lyhyissä kohtaamisissa metsässä.
  • Perehdy etukäteen saaristoruudun biotooppeihin ja suunnittele käyntikohteet ja kulkutavat. Käy pienilläkin kosteikoilla ja lammilla. Poistu tieltä. Lyhytkin maastokävely voi olla tuottoisa.
  • Kylien pienvenesatamat ja kalasatamat ovat yleensä saavutettavissa ja tärkeitä keitaita. Käy niissä läpi pesimäkauden. Tarkasta laiturit, venevajat ja muut rakennelmat.
  • Käy mieluummin muutamassa kohteessa kahdesti kuin useammassa kohteessa kerran.
  • Vene on lähinnä kulkuväline paikasta toiseen. Lintujen havainnoimiseksi on parempi rantautua.
  • Tee täydellisiä lajilistoja. Kirjaa muistiin lokkikoloniat ja vesikivien pesinnät. Tarkastele lokkiluodot joka käynnillä huolellisesti. Hautavan sorsalinnun pää voi näkyä vain hetken.
  • Varaudu punkkeihin vaatetuksella. Tee lopuksi punkkitarkastus.

Räystäspääskyn pesäpaikka. Kuva: Joel Karvonen.

 

Siirry sivun alkuun