Voit osallistua lintuatlakseen tallentamalla pesimäaikaiset tai pesintään viittaavat lintuhavaintosi sekä havainnoille pesimävarmuusindeksit mihin tahansa seuraavista palveluista:
- Lajitietokeskuksen Vihko-havaintopalvelu:
- Lajitietokeskuksen Mobiilivihko-sovellus (Android, iOS):
- Lintuatlaslomake (ohje)
- Retkilomake
- iNaturalist Suomi -havaintopalvelu (ohje)
Riista- ja rauhoittamattomien lintujen havaintoja voi tallentaa myös Suomen riistakeskuksen Oma riista -palveluun. Tällöin pesimävarmuusindeksiä ei kirjata, sillä pesimävarmuusindeksitulkinta tehdään keskitetysti riistakeskuksessa, ennen kuin havainnot siirretään Lajitietokeskukseen ja lintuatlakseen.
Tulostettava maastolomake
Maastolomakkeella on valmiina 250 pesimälintulajia.
- Lomake kahdella sivulla (pysty, PDF)
- Lomake yhdellä sivulla (vaaka, PDF)
Osallistu lintuatlakseen lintuseurantojen kautta
Lintuatlaksessa hyödynnetään Luomuksen linnustonseurannan pesimäaikaisten laskentojen tietoja (mm. maalintujen linja- ja pistelaskennat, vesilintulaskennat, pesäkorttitiedot), rengastustietoja pesiltä ja petolintuseurannan tietoja. Osallistumalla näihin osallistut lintuatlakseen.
Tulkitsemme seuranta- ja rengastustiedoille automaattisesti pesimävarmuusindeksin eli tietoja ei tarvitse ilmoittaa erikseen lintuatlakseen. Linjalaskennan ja pistelaskennan lomakkeille on myös lisätty pesimävarmuusindeksikenttä. Laskija voi siten itse tehdä indeksitulkinnan jollekin laskentahavainnolleen. Tällöin tuloksena saattaa olla korkeampi pesimävarmuusindeksi kuin mitä automaattisesti pystytään tulkitsemaan.
Lintuatlakseen tulee myös tietoja tutkimuslaitosten ja muiden tahojen lintulaskennoista.
Havainnot lintuatlakseen
Eri kanavia pitkin tallennetut tiedot näkyvät lintuatlaksen tulospalvelussa atlasruudun tarkkuudella.
Lajitietokeskuksen järjestelmiin tallennetut atlashavainnot ovat lintuatlaksessa alle puolessa tunnissa. Ne näkyvät lintuatlaksessa atlasruudun tasolla, mutta Laji.fi-portaalissa ilmoitetulla tarkkuudella
Jos kyseessä on arkaluontoinen lajitieto, tieto päivittyy muutaman päivän viiveellä ja karkeistetaan sensitiivisen lajitiedon periaatteiden mukaisesti. Esimerkiksi pesimäaikaiset tiedot monista petolintulajeista karkeistetaan 10 kilometrin eli atlasruudun tarkkuudelle. Havainnoija voi myös itse karkeistaa havaintonsa 10 kilometrin tarkkuuteen ja/tai piilottaa oman nimensä.
Tarkat paikkatiedot ovat viranomaisten käytössä Lajitietokeskuksen suljetussa tietovarastossa (poikkeuksena esim. tunturipöllö, josta havainnot salataan kokonaan) ja niitä voidaan luovuttaa esim. tutkimuskäyttöön aineistopolitiikan mukaisesti.
Tiira-lintutietopalveluun tallennetut atlashavainnot siirtyvät Lajitietokeskukseen ja lintuatlakseen automaattisesti 1–2 päivässä. Havainnot siirtyvät atlasruudun tarkkuudella, ja lintuatlaksessa havainnon lähteenä näkyy Tiira. Jos havainnoija korjaa atlashavaintoaan Tiirassa tai poistaa sen, myös tämä päivittyy atlakseen 1–2 päivässä.
Tiirassa salatut havainnot tulevat atlaksen tulospalveluun kolmen kuukauden viiveellä.
iNaturalist-havaintopalvelusta havainnot päivittyvät Lajitietokeskukseen ja lintuatlakseen yleensä muutaman kerran viikossa.
Lintuseurantojen Lajitietokeskukseen tallennettavista tiedoista (linnustonseurannan laskennat) havainnot päivittyvät lintuatlakseen saman tien, rengastustiedot tarkistusten jälkeen. Petolintuseurannan tiedot tulevat lintuatlakseen arviolta kerran vuodessa.
Ovatko havainnot turvassa?
Havaintojen ilmoittaminen lintuatlakseen on turvallista. Lintuatlaksessa havainnot näkyvät atlasruudun tarkkuudella (10 km ×10 km). Lisäksi joidenkin lajien havaintoja karkeistetaan vielä enemmän (25–50 km tai täyssalaus). Salatuista havainnoista on mainittu myös edellä ja Lajitietokeskuksen sensitiivisen tiedon käsittelyperiaatteissa.