Lintuatlaksen tulospalvelu: tulokset.lintuatlas.fi
Atlaksen havaintoja voi selata myös Laji.fi-portaalissa
Seuraa lintuatlasta Twitterissä: @lintuatlas ja #lintuatlas
Suomen neljäs lintuatlas käynnistyi vuonna 2022. Lintuatlaksessa selvitetään lintulajien pesimäaikainen levinneisyys ja pesimäalueet Suomessa sekä tutkitaan lajien levinneisyyksien muutoksia. Osallistu tallentamalla havaintosi!
Puutelista puhelimessa – tarkista GPS-paikannuksen perusteella, mistä lajeista kaivataan atlashavaintoja sijaintipaikastasi.
Se information om Fågelatlasen på svenska.
Mikä on lintuatlas?
Lintuatlaskartoitus on osa luonnon monimuotoisuuden seurantaa. Atlaksen päämääränä on selvittää Suomen pesimälintulajien esiintyminen ja pesimävarmuus 10 x 10 kilometrin atlasruuduissa. Hankkeessa kerättyä uusinta tietoa pesimälinnustosta voidaan yhdistää Suomessa aiemmin kerättyyn mittavaan lintutietoon sekä muuhun ympäristötietoon. Erityisen tärkeän vertailuaineiston muodostavat Suomessa aiemmin toteutetut kolme lintuatlasta (ensimmäinen 1974–79, toinen 1986–89 ja kolmas 2006–2010).
Lintuatlaksessa vapaaehtoisten lintuharrastajien havainnoilla on keskeinen rooli. Lintuatlas perustuu myös laaja-alaiseen yhteistyöhön linnustonseurantaa ja lintututkimusta harjoittavien laitosten, järjestöjen, tutkijoiden sekä harrastajien kesken. Linnut ovat yksi maamme parhaiten tunnetuista ja tutkituista eliöryhmistä, joita koskeva tietomme on kansainvälistä huipputasoa.
Ympäristöministeriön rahoittaman lintuatlashankkeen toteuttavat yhteistyössä Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus ja BirdLife Suomi. Yhteistyötahoina toimivat Suomen ympäristökeskus SYKE, Luonnonvarakeskus Luke, Metsähallitus ja Suomen riistakeskus.
Katso myös aiempien lintuatlasten tulokset ja aineistot.
Lintuatlaksen tavoitteet
Lintuatlaksessa atlasruutujen tulisi olla tarpeeksi hyvin selvitettyjä, jotta lintutietoja voidaan pitää riittävinä ja niitä voidaan verrata edellisten atlasten tietoihin. Tässä rajana pidetään vähintään tyydyttävää selvitysastetta. Pohjois-Suomessa tavoite on löyhempi niin, että tarkastelu tehdään 50 kilometrin ruuduilla, joilla tietty osuus atlasruuduista tulee olla vähintään tyydyttävästi selvitetty. Eteläisen ja pohjoisen Suomen raja määrittyy yhtenäiskoordinaatiston (YKJ) 740 leveyspiirin mukaan.
Atlaksen tavoitteet ovat:
- Etelästä YKJ 739 korkeudelle asti (lähes Kemijärvi) kaikki atlasruudut tutkitaan vähintään tyydyttävästi.
- YKJ 740 ja sen pohjoispuolella 50 x 50 km ruuduilla (esim. 740:340–744:344) olevista atlasruuduista vähintään 75 % tutkitaan tyydyttävästi.